Aihearkisto: Artikkelit

Tie

”Tie” voi tarkoittaa arkikielessä vain kulkureittiä, mutta tällä sivustolla käytämme sitä tavalla, joka on tyypillinen muinaisille monistisille viisausperinteille. Ihmistä, joka hallitsee suomalaisen viisausperinteen, kutsutaan tietäjäksi, koska hän tuntee tien.

Monismi eli ykseysoppi on filosofian suuntaus, jonka mukaan kaiken ilmenemisen takana on yksi. Monismi poikkeaa dualismista eli kaksijakoisesta todellisuuskäsityksestä, jonka mukaan on olemassa kahdenlaista todellisuutta sekä pluralismista eli monijakoisesta todellisuuskäsityksestä, jonka mukaan todellisuuksia on useita. Tunnetuin monistinen suuntaus nykyään on monistinen materialismi, jonka mukaan kaikki olemassa oleva voidaan palauttaa aineeseen. Tunnetuin dualistinen suuntaus taas jakaa maailman kahtia aineeseen ja tietoisuuteen.

Jos luopuisit tietoisuudestasi, luopuisit itsestäsi ja samoin jos ymmärrät tietoisuuttasi, ymmärrät itseäsi. Tietäjä pyrkii filosofiassaan johdonmukaisimpaan ja selitysvoimaisimpaan maailmanselitykseen, joka selittää etenkin mielen tai tietoisuuden toimintaa. Materialistiset selitysmallit ovat olleet voimattomia yrittäessään selittää tietoisuuden toimintoja tai alkuperää. Toisinaan on menty niin pitkälle, että jopa tietoisuuden olemassa olo on kielletty. Dualistiset yritykset selittää maailmaa taas ovat kaatuneet satoja – ellei tuhansia – vuosia siihen, että aineen ja tietoisuuden yhteys on jäänyt epäselväksi.

Nähdäksemme ainoa filosofinen lähestymistapa, joka ei sorru johdonmukaisuuden vaatimuksen eikä Occamin partaveitsen alla, on ns. tietoisuuskeskeinen ykseysoppi, jota länsimaalaisen filosofian piirissä kutsutaan idealistiseksi monismiksi. Yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi kutsumme idealistista monismia “ykseydeksi”.Ykseys ei tarjoa ainoastaan parasta alustaa modernin tieteen harjoittamiseen, vaan se myös vaikuttaa olevan ihmiskunnan vanhimman ja arvokkaimman tiedon ydin. Ylistetyimmät ja arvostetuimmat viisausperinteet ovat syleilleet ykseyttä ympäri maailman.

”Sille mikä on yksi, pyhimykset antavat monta nimeä”

– Rig Veda, maailman kenties vanhin pyhä teksti

Mielestämme ykseys antaa parhaan tulkintakontekstin myös itämerensuomalaiseen viisausperinteeseen ja tuo parhaiten meille ymmärrettävään muotoon esivanhempiemme viisauden. Maailman ollessa täynnä toinen toistaan suurenmoisempia perinteitä on tärkeää tiedostaa edut, joita liittyy läheltä tulevan viisausperinteen omaksumiseen. Suomenniemellä elävä ihminen tuntee syvällä sielussaan itämerensuomalaisen runouden ja taiteen symbolit, jotka kumpuavat paikallisen luonnon ja ympäristön eri ilmenemismuodoista. Samoin kuin intialainen hyötyy siitä, että elää esivanhempiensa mytologian aiheiden ympäröimänä, pystyy suomalainen usein samaistumaan ainutlaatuisella tavalla nimenomaan itämerensuomalaisessa kulttuuripiirissä välitettyyn perinteeseen, jonka väkivaltaista osittaista menetystä voidaan pitää viime vuosituhannen suurena tragediana.

”Niin sanoopi Pohjon akka:
«Kun sie laait uuen sammon,
Kirjokannen kirjoalet
Yhen joukosen sulasta,
Yhen värttinän murusta,
Yhen villan kylkyvöstä,
Maiosta mahovan lehmän,
Yhen otrasen jyvästä.»

Runolaulaja Arhippa Perttunen, joka lauloi noin kolmanneksen Lönnrotin Kalevalan runoista

Emme ole kiinnostuneita uskonnollisesta lähestymistavasta, jos sillä viitataan ja johdonmukaisuudesta luopumiseen ja uskoon ilman järkeä. Tiedostamme kuitenkin, että perinteen harjoittaminen antaa harjoittajalleen jotain mikä on järjen ja ajattelun tuolla puolen. Sitä me kutsumme tieksi.

Ykseyopille maailma on tietoisuus, joka ilmentyessään pystyy jakamaan itseään näennäisesti erillisiksi mieliksi, joita kutsumme eläviksi olennoiksi. Samoin kuin yksi joki voi muodostaa lukuisia pyörteitä, yksi mieli pystyy muodostamaan lukuisia eläviä olentoja, jotka kokevat itsensä erilliseksi toisistaan. Nykytieteessä tämä ns. dissosiatiivinen prosessi on selitetty tyydyttävästi muun muassa Bernardo Kastrupin toimesta.

Samaan tapaan kuin aistimme voivat saada meidät luulemaan maapalloa litteäksi, ne voivat saada meidät pitämään itsemme erillisinä luonnosta tai toisista ihmisistä. Viisausperinteiden kenties tärkein tehtävä onkin ollut tehdä harjoittajasta terve, eli kokonainen. Tämä ei perustu filosofointiin vaan todelliseen yhteyden kokemukseen.

“Hän, joka on yksi, tahtoo ilmetä mitä monimuotoisimmin. Mutta Häneen vaipumalla omissa yksinäisimmissä ajatuksissamme, me voimme olla yhtä Hänen kanssaan ja sulaa sanomattomaan autuuteen.”

– Eino Leino

Tämä yhteys on ollut vuosituhansien ajan tietäjille loputon syvän merkityksen lähde, joka antaa heidän elämälleen suunnan sitoen heidän tekonsa kaikkeuteen. Tätä me kutsumme tieksi.

Tietäjä on yhdistys, joka tutkii suomalaista perinnettä ykseyden silmin. Altistamme tutkimuksemme avosylin kriittisen tarkastelun alle ja vältämme dogmaa ja perusteettomia uskomuksia viimeiseen asti. Kutsumme kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan matkalle. Tervetuloa tielle!