Lemminkäinen on itämerensuomalaisen perinteen tunnettu ja rakastettu tuittupää. Hänen matkassaan Päivölän pitoihin kiteytyy keskikesän mytologinen merkitys. Mitä oikein onkaan lempi, josta myös Lemminkäinen on saanut nimensä? Miksi Lemminkäinen menettää vääjäämättä henkensä matkoillaan? Tietäjäyhdistys juhlii juhannusta tutkimalla lempeä ja tulta ja … lue lisää...
Miksi keväällä on ollut tapana nostaa malja Ukon kunniaksi? Kuka on tämä ylijumalan arvonimeä nauttiva ukkosen jumala? Keväistä juhlaa, jonka keskiössä ovat Ukko ja hänen puolisonsa Rauni on kutsuttu monilla nimillä. Tämä juhla tunnetaan nimellä ”Ukon vakat” ja helojen juhlimiseen … lue lisää...
1900-luvulla suomalaiset lähes unohtivat ruo’on käytön rakennusmateriaalina. Samalla kun öljypohjaiset huopakatot ja peltikatot ovat alkaneet peittää suomalaisia taloja, ruoko on vuosi toisensa jälkeen lisääntynyt niin järvissä kuin merelläkin. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa Tietäjäyhdistys muistuttaa kaikkia tästä kauniista ja toimivasta perinnerakentamisen taidosta. … lue lisää...
Itämerensuomalaista perinnettä on tutkittu kaksi vuosisataa, mutta mitä oikeastaan ymmärrämme itämerensuomalaisesta symboliikasta? Timo Heikkilä on itsenäinen tutkija, kirjailija ja eräs niitä harvoja, jotka ovat tulkinneet laajemmin Pohjolan symboliikkaa ja metafysiikkaa. Tässä jaksossa kuljemme viime vuosisatojen ajatusten läpi ja avaamme uusia … lue lisää...
Minne päädymme jättäessämme rajallisen olomuodon? Ympäri maailman on ajateltu, että rajan takana meitä odottaa tummanpuhuva äitiyttä edustava hahmo. Itämerensuomalaisessa perinteessä tällä pelottavalla mutta rakastetulla naisella on ollut lukuisia nimiä kuten Pohjan akka, Louhi ja Lovetar.
Hän ottaa meidät vastaan kuollessamme. … lue lisää...
Sammon mysteeri on askarruttanut itämerensuomalaisen perinteen tutkijoita jo vuosisatoja. Tietäjä-podcastin kahdeksannessa jaksossa pääset Miskan ja Lauran kanssa sanalliselle matkalle Pohjolaan, jossa todistamme Sammon eli kirjokannen taontaa. Esittelemme erilaisia tulkintoja Sammosta, ja tietysti myös Tietäjäyhdistyksen suosikkitulkinnan.
Jäsenten osiossa tutustumme Arhippa Perttusen … lue lisää...
Suomalaista mytologiaa tulkitseva sarjamme alkaa Väinämöisestä, itämerensuomalaisen perinteen kenties tunnetuimmasta ja tärkeimmästä hahmosta. Väinämöinen on kaikkien tietäjien arkkityyppi. Mytologisen runouden mukaan hän oli mukana maailman synnyssä, Sammon taonnassa ja tuhossa, sekä osallistui taivaankappaleiden asettamiseen oikeille paikoilleen. Tässä jaksossa annamme Väinämöisestä … lue lisää...
Lotte Tarkka on Helsingin yliopiston folkloristiikan professori ja vuonna 1831 perustetun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran puheenjohtaja ja seuran esimies. Tässä Tietäjä-podcastin jaksossa hän toimii matkaoppaanamme Vienan Karjalan runolaulukulttuuriin. Matkustamme muun muassa Vuokkiniemen pitäjään, jota on kutsuttu Kalevalaisen kulttuurin myyttiseksi alkukodiksi. Käymme … lue lisää...
Tietäjä-podcast syleilee kevättä tutkimalla taivaanvalojen roolia itämerensuomalaisen perinteen luomismyyteissä. Riimuja ja kielitiedettä hyödyntäen hahmottelemme muinaissuomalaisen kosmogonian navigoidaksemme taivaan ja maan välillä kuin muinainen tietäjä. Tämän jakson jälkeen myös tietäjäyhdistyksen logo avautuu sinulle aivan uudella tavalla!
Jäsenten erityispitkässä jaksossa pohdimme päivänpäästön … lue lisää...
Miksi elämänkukka koristaa niin karjalaisia rukinlapoja kuin muinaisen Egyptin temppeleitäkin? Minkä vuoksi ihmiset ovat kautta aikojen nähneet niin paljon vaivaa kirjaillakseen vaatteitaan ja koristaakseen arkisiakin esineitä?
Muinaisissa kulttuureissa vaalittiin maailmankuvaa, jonka periaatteet näkyivät kaikilla elämän osa-alueilla. Näiden muinaisten oivallusten omaksumisesta … lue lisää...